PERINNÖNJAKO

Perinnönjakoa ja ositusta voi vaatia yksikin pesän osakas. Leskellä on jakovaatimuksista huolimatta oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto (ellei lesken omaisuuteen sisälly asunnoksi sopivaa omaisuutta) ja tavanomainen koti-irtaimisto jakamattomana hallinnassaan. Tätä lesken oikeutta ei voida syrjäyttää edes testamentilla. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa on toimitettava ositus tai omaisuuden erottelu, jonka jälkeen selviää mitä omaisuutta perillisille jaettavaan jäämistöön kuuluu. Pesän osakas voi kieltää perinnönjakoon ryhtymisen ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat, legaatit ja jakamattomasta pesästä täytettävä tarkoitemääräykset on maksettu, niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu syrjään tai annettu vakuus.

Perinnönjako voidaan toteuttaa sopimusjakona, jolloin pesän osakkaat sopivat keskenään jaon sisällöstä.  Mikäli pesässä on edunvalvonnan piirissä oleva osakas,  perinnönjakoon on saatava maistraatin lupa, jos perinnönjako toimitetaan ilman tuomioistuimen määräämää pesänjakajaa. Vastaavasti, mikäli pesän osakkaan perintöosuus on ulosmitattu, on jakoon saatava ulosotonhaltijan lupa, jos jako toimitetaan ilman tuomioistuimen määräämää pesänjakajaa.

Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen jaosta, voi kuka tahansa pesän osakkaista hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajan toimittama perinnönjako tulee lainvoimaiseksi, kun kaikki osakkaat ovat hyväksyneet jaon tai kun moiteaika on päättynyt ilman, että kukaan pesän osakkaista ole moittinut jakoa. Moitekanne tulee nostaa kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaon toimittamisesta.

Lähtökohtana on, että perintöosaa jaettaessa kullakin perillisellä on oikeus saada jaossa osuuttansa vastaavan osan kaikenlaisesta omaisuudesta. Tällaisia jakokelpoisista omaisuuksia ovat esimerkiksi raha, arvopaperit ja suuret kiinteistöt, joista voidaan halkomalla muodostaa useampia kiinteistöjä.  Jos omaisuutta ei voida sopivasti jakaa, se on pantava samaan osaan ja jakaa vain yhdelle perilliselle, mikäli hänen osuutensa siihen riittää. Jakokelvottomia omaisuuksia ovat usein irtaimet esineet, asunto-osake ja asuinkiinteistö. Pesänjakaja ei voi myöskään velvoittaa eikä oikeuttaa perillisiä lunastamaan pesän omaisuutta osaksikaan. Jos jäämistöön kuuluvaa omaisuutta ei voida sopivalla tavalla jakaa, eivätkä pesän osakkaat anna suostumustaan tällaisen omaisuuden myyntiin tai lunastamiseen, pesänjakaja voi hakea tuomioistuimelta omaisuuden myyntilupaa. Lisäksi jäämistöön kuuluva saatava pesän osakkaalta on annettava velallisosakkaalle sikäli kuin hänen osuutensa siihen riittää.

ENNAKKOPERINTÖ
Perillisen saama ennakkoperintö otetaan saajansa perintöosuuden vähennyksenä huomioon ja se lisätään laskennallisesti jäämistöön perillisten perintö- ja lakiosia laskettaessa. Avioliitossa olevan henkilön yhteiselle lapselle avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö tulee vähentää ensiksi kuolleen puolison perinnöstä, riippumatta siitä kumpi puolisoista kuolee ensin. Vain se osa, jota ei voida vähentää ensiksi kuolleen puolison jälkeen, lykätään vähennettäväksi lesken kuoleman jälkeen. Muissa tilanteissa ennakkoperintö voidaan vähentää vain lahjanantajan jälkeen jaettavasta perinnöstä. Ennakkoperintö arvostetaan siihen arvoon, joka sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu. Perittävä voi antaa myös testamentissa ennakkoperinnön arvostamiseen liittyviä määräyksiä lakiosaoikeuden rajoissa.

Rintaperillisen saama lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, jos perittävä ei ole muuta määrännyt tai olosuhteiden perusteella ei ole katsottava niin tarkoitetun.  Taustalla on olettama siitä, että normaalisti perittävä ei halua suosia yhtä rintaperillistä toisten kustannuksella. Olettama voidaan kumota esittämällä näyttöä siitä, että lahjan antajalla on ollut suosimistarkoitus. Ennakkoperintöolettaman kumoaa mm. myös se, että perittävä on antanut kaikille perillisilleen  samanaikaisesti yhtä paljon omaisuutta. Ennakkoperintönä ei voida ottaa huomioon tavanomaista lahjaa, joka ei ole ollut epäsuhteessa antajan oloihin, ellei testamentissa ole toisin määrätty. Perittävä voi testamentissa määrätä, että lahjaa tulee pitää ennakkoperintönä, kumota ennakkoperintöolettaman tai muuttaa siitä aiemmin antamaansa määräystä. Muun kuin rintaperillisen saamaa omaisuutta ei oleteta ennakkoperinnöksi, ellei perittävä ole muuta määrännyt tai olosuhteista ei voida päätellä, että luovutus on tarkoitettu ennakkoperinnöksi.

LAKIOSA
Rintaperillisellä on testamentista ja tietyistä perittävän elinaikana tekemistä lahjoituksista riippumatta oikeus saada aina lakiosansa, ellei perinnöttömäksi tekemisen edellytykset täyty ja tästä ole määrätty laissa edellytetyllä tavalla testamentilla. Lakiosa on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan perilliselle tulevan perintöosuuden arvosta. Ainoastaan lesken oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja asuinirtaimistoa ohittaa lakiosaperillisen oikeudet, jolloin perillisen oikeus saada lakiosa haltuunsa lykkääntyy hallintaoikeuden päättymiseen saakka. Lakiosaa laskettaessa pesän varoihin tulee lisätä perittävän antama ennakkoperintö, suosiolahja tai testamenttiin rinnastuva lahja. Lisäksi huomioon voidaan ottaa ylisuuret henkivakuutusmaksut. Toisin kuin lakimääräistä perintöosuutta jaettaessa, lakiosaperillinen ei voi vaatia esinekohtaista lakiosaansa, jos perittävä on tehnyt omaisuudestaan testamentin määräämättä, että rintaperillisellä on oikeus saada lakiosansa nimenomaan jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta.

Suosiolahja on jälkeläisille, näiden puolisoille tai lapsille annettu sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia suosia sen saajaa lakiosaa oikeutetun perillisen vahingoksi. Perittävä ei voi kumota suosiolahjaolettamaa.

Testamenttiin rinnastuva lahja on lahja, jonka perittävä antaa tietoisena lähestyvästä kuolemastaan. Testamenttiin rinnastuva lahja on lakiosaan tehtävistä laskennallisista lisäyksistä ainoa, joka voidaan tehdä riippumatta siitä, kenelle lahja on annettu.  Vaikka lahja on annettu kuolinvuoteella, se voidaan jättää huomioon ottamatta, mikäli tähän on erityisiä vastasyitä.

AVUSTUS JA TYÖHYVITYS YM.
Pesästä voidaan maksaa ennen perinnönjakoa tietyin edellytyksin avustuksia perittävän leskelle, kihlakumppanille, lapselle tai vanhemmalle sekä työhyvitystä perillisasemassa olevalle, jos hän on jatkuvalla työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa tai taloudessa. Lisäksi perinnönjaossa saattavat tulla sovellettavaksi myös erityiset maatilan jakoa koskevat säännökset, mikäli  osakkaat eivät pääse sopimukseen tilan jakamisesta silloin kun pesän omaisuuteen kuuluu maatilataloudessa käytössä oleva maatila.

PESÄNJAKO
Mikäli leski on perinyt (lapsettoman) puolisonsa lakimääräisenä perillisenä, toimitetaan lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison ja lesken perillistahojen välinen pesänjako ja tämän jälkeen perinnönjako molempien perillistahojen sisällä.  Vastaavat säännökset tulevat sovellettavaksi myös silloin, kun puolisoiden keskinäisessä omistusoikeustestamentissa on toissijaismääräys, ellei testamentista muuta johdu. Lähtökohtana on se, että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat lesken pesästä puolet, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Mikäli puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ensiksi kuolleen puolison perillisillä on oikeus saada omaisuutta lesken pesästä samassa suhteessa, jossa ensiksi kuolleen puolison jäämistö oli ensiksi kuolleen puolison kuolinhetkellä puolisoiden omaisuuteen. Myös osituksessa sovellettavat vastikesäännöt tai toisen puolison ylivelkaisuus voivat muuttaa jakosuhdetta.  Sitä vastoin leski ei voi vaatia osituksen toimittamista ja vedota tasinkoprivilegiin ja muuttaa näin puolisoiden perillisille tulevaa jakosuhdetta, mikäli hän ottaa perinnön omistusoikeuksin vastaan. Jos lesken pesä on vaurastunut puolison kuoleman jälkeen perinnön, testamentin tai lahjana saadun omaisuuden tai ansiotoiminnan johdosta, puolittamisperiaatteesta voidaan poiketa lesken perillistahon hyväksi. Vastaavasti, mikäli leski on lahjanluoteisella toimella aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset voivat saada pesänjaossa vastiketta.

Perunkirjoitus, perinnönjako, testamentti, pesänselvitys, perintö, perhevarallisuus, avioehtosopimus, edunvalvontavaltuutus, easiakirja, epalvelu, ositus, omaisuuden erottelu, osituksen sovittelu, edunvalvontavaltakirja, edunvalvontavaltuutus, jäämistösuunnittelu, sopimus eron varalta