MUUT PALVELUT

PERUNKIRJOITUS

Perunkirjoitusta varten tarvittavat asiakirjat ja sukuselvitys
Valtakirja perunkirjoituksen toimittamista varten
Valtakirja perunkirjoitusta varten

Perunkirjoitus tulee toimittaa 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitusvelvollinen on se pesän osakas, jonka hoidossa pesän omaisuus on (kuten leski tai lapsi) tai olosuhteiden perusteella muu henkilö (kuten avoleski tai edunvalvoja), joka on pesän tilaan parhaiten perehtynyt, mutta hänen asemansa väistyy, jos joku osakkaista ryhtyy hoitamaan pesän asioita.

Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää pesän osakkaat ja perilliset, luetteloida vainajan (ja lesken) omaisuus ja velat sekä kaikki jäämistön suuruuteen vaikuttavat seikat perintöverotusta, pesänselvitystä ja vastaista ositusta ja perinnönjakoa varten.  Myös testamenttiin perustuvan oikeuden voimaan saattaminen on syytä hoitaa perunkirjoituksen yhteydessä. Perukirja on lainvoimainen heti perunkirjoituksen jälkeen, kun se on allekirjoitettu. Perukirjaa tarvitaan aina pesän asioita hoidettaessa tai kun omaisuutta kirjataan perinnönsaajan nimiin.

Myös varattomassa pesässä on toimitettava perunkirjoitus. Mikäli perunkirjoitus laiminlyödään, perunkirjoitusvelvollinen pesän osakas voi joutua korvausperusteiseen vastuuseen pesän velkojille, vaikka muutoin pesän osakkaat eivät joudu vastuuseen vainajan veloista.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat, leski sekä toissijaiset perilliset ja testamentinsaajat, mutta heidän poissaolonsa ei estä perunkirjoituksen toimittamista. Osapuolet voivat valtuuttaa myös asiamiehen edustamaan itseään perunkirjoitustilaisuudessa.

Maistraatti vahvistaa hakemuksesta perukirjan osakasluettelon, jolloin osakasluettelo saa julkisen luotettavuuden, eikä sukuselvityksiä tarvita tämän jälkeen enää perukirjan liitteeksi. Vahvistus ei ole pakollinen, mutta pesissä, joissa on paljon osakkaita ja sukuselvitys on laaja, tämä nopeuttaa kuolinpesän puolesta asiointia.

Perukirja tulee toimittaa kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta vainajan kotipaikkakunnan verotoimistoon. Mikäli pesässä on alaikäisiä edunsaajia tai vainaja oli edunvalvonnan piirissä, perukirja tulee toimittaa maistraattiin. Mikäli kuolinpesä on ylivelkainen, perukirja on syytä toimittaa vainajan velkojille. Lisäksi perukirja on syytä tulee toimittaa pankkiin tarkastettavaksi kuolinpesän vastaista pankkiasioiden hoitoa varten.

KUOLINPESÄN OSAKKAITA OVAT
l
akimääräiset perilliset,
leski jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen, sekä
yleistestamentinsaajat.

Lakimääräisiä perillisiä ovat
1)  Rintaperilliset eli vainajan lapset ja mikäli joku heistä on kuollut, hänen jälkeläisensä.
2) L
eski, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä.
3) V
ainajan vanhemmat, mikäli vainajalla ei ollut rintaperillistä eikä leskeä.
4) M
ikäli vainajan vanhempi on kuollut, kuolleen vanhemman muut lapset (sisarukset) tai mikäli joku heistä on kuollut, hänen jälkeläisensä.
5) Mikäli edellä mainittuja tahoja ei ole, vainajan isovanhemmat tai jos joku heistä on kuollut, hänen jälkeläisensä. Sedät, tädit ja enot voivat olla vielä kuolinpesän osakkaita, mutta serkut eivät enää peri.
6) Kun leski on perinyt ilman rintaperillisiä kuolleen puolisonsa lakimääräisenä perillisenä, ovat lesken kuolinpesän osakkaita (mutta ensin kuolleen puolison perillisiä) myös ne ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai näiden jälkeläiset (eli ns. toissijaiset perilliset), jotka ovat elossa lesken kuoltua.

Mikäli vainajalta ei jäänyt lakimääräisiä perillisiä eikä testamentinsaajia, vainajan omaisuus menee valtiolle.

Leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella siihen saakka, kunnes lesken ja perillistahon välinen ositus on lainvoimaisesti toimitettu. Leski voi olla kuolinpesän osakas myös lakimääräisenä perillisenä (eli kun vainajalla ei ole rintaperillisiä) tai yleistestamentinsaajana. Ks. lesken oikeuksista.

Yleistestamentinsaaja on pesän osakas. Yleistestamentti tarkoittaa sitä, että henkilö saa omistusoikeuden vainajan koko omaisuuteen tai murto-osaan siitä. Toissijainen yleistestamentinsaaja on ensisaajan pesän osakas (mutta testamentintekijän perillinen). Mikäli testamentilla on määrätty jostain tietystä omaisuudesta tai hallintaoikeudesta, kysymys on erityistestamentista eli legaatista, joka ei tuota pesän osakkuutta, ellei testamentissa ole erikseen näin määrätty. Rintaperillisten osalta tulkintaolettama on päinvastainen. Mikäli koko pesän omaisuus on testamentattu, lakimääräiset perilliset säilyvät pesän osakkaina kunnes testamentti on lainvoimainen tai mahdolliset lakiosat on joko maksettu, jos niitä on vaadittu.

Perillisen ja testamentinsaajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.

PERINNÖSTÄ JA TESTAMENTISTA LUOPUMINEN
Perillinen voi luopua perinnöstä ja testamentista. Ellei testamentista muuta johdu, perinnöstä luopujan osuus menee sille, joka olisi saanut perinnön, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Perinnöstä luopuja voi näin olleen siirtää perinnön omille jälkeläisilleen. Perintöosuudesta voidaan luopua ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia, mikäli luopuminen tehdään ilman ehtoja, eikä luopuja ole ryhtynyt pesään ennen luopumista. Testamentista voidaan sitä vastoin luopua osittainkin ilman epäedullisia veroseuraamuksia, kuten ottamalla esimerkiksi vastaan vain verovapaa osuus tai pidättää ainoastaan hallintaoikeus jne. Perinnöstä ja testamentista luopuminen tulee tehdä kirjallisesti ja se on osoitettava pesän osakkaille.

PESÄOSUUDEN LUOVUTTAMINEN
Pesäosuuden luovuttaminen tarkoittaa sitä, että perillinen luovuttaa kaupalla tai lahjalla oman perintöosuutensa nimeämälleen henkilölle. Luovutuksesta huolimatta hän on kuolinpesän osakas ja hän on oikeutettu käyttämään pesän hallinnoimisoikeuksia. Luovutuksensaajasta ei tule pesän osakasta, mutta hänellä on oikeus saada pesänselvitys ja perinnönjako vireille sekä käyttää luovuttajan ohessa osakkaalle kuuluvia oikeuksia. Mikäli pesäosuuden luovutuksensaaja saa perinnönjaossa varainsiirtoveron alaista omaisuutta, tulee hänen maksettavakseen tältä osin myös varainsiirtoverot.

PERINTÖVEROTUS
Perintöverotus toimitetaan perukirjan perusteella. Verottaja ei ole sidottu perukirja-arvoihin. Omaisuus arvostetaan perintöverotuksessa vainajan kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon. Perintöverovelvollisuus alkaa (pääsääntöisesti) vainajan kuolemasta, eikä sitä ole sidottu esimerkiksi perinnönjakoon tai testamentin lainvoimaiseksi tulemiseen. Perintövero määrätään kullekin pesän osakkaalle itsenäisesti hänen perintöosuutensa mukaan. Perintöveroa määrättäessä otetaan huomioon ennakkoperinnöt ja vainajan kolmen viimeisen vuoden sisällä ennen kuolemaansa antamat lahjat, jolloin perintöverosta vähennetään tällöin maksetut lahjaverot.

Perintöverovelvolliset jaetaan kahteen veroluokkaan. I luokkaan kuuluvat, aviopuoliso ja avopuoliso, jos häntä käsitellään tuloverotuksessa kuten aviopuolisoa, suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa oleva perillinen tai aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. Ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen ja II veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.

Leski saa 60.000,00 euron suuruisen puolisovähennyksen. Suoraan alenavassa polvessa oleva alaikäinen perillinen saa 40.000,00 euron alaikäisyysvähennyksen, jos on hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää.

Kuoleman johdosta maksettava vakuutuskorvaus on perintöverosta vapaa 35.000 euroon saakka, jos edunsaajana on lähiomainen ja tämän ylittävä osuus on perintöveron alaista. Jos edunsaajana on leski, korvauksesta on verovapaata puolet ja aina vähintään 35.000 euroa. Mikäli edunsaajana on muu kuin lähiomainen (esim. sisarukset), korvauksesta maksetaan tuloveroa, eikä se ole perintöveron alainen.

Perintöverotaulukko ja perintöverolaskuri

lausahdus2

Perunkirjoitus, perinnönjako, testamentti, pesänselvitys, perintö, perhevarallisuus, avioehtosopimus, edunvalvontavaltuutus, easiakirja, epalvelu, ositus, omaisuuden erottelu, osituksen sovittelu, edunvalvontavaltakirja, edunvalvontavaltuutus, jäämistösuunnittelu, sopimus eron varalta