EDUNVALVONTAVALTUUTUS

Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi järjestää taloudellisten ja henkilöänsä koskevien asioidensa hoidon edeltä käsin siltä varalta, että hänen oma toimintakykynsä myöhemmin heikkenee. Edunvalvonta valtuutus on luotu kevyemmäksi vaihtoehdoksi holhoustoimilain mukaiselle edunvalvonnalle, vaikka se rinnastuu pitkälti edunvalvojan määräämiseen. Olennainen ero näiden välillä on se, että edunvalvontavaltuutuksessa on kysymys henkilön omaan tahdonilmaisuun perustuvasta edustuksesta ja edunvalvontavaltuutettu on sidottu valtakirjan osoittamaan toimivaltaan ja holhoustoimilain mukaan määrätty edunvalvoja on sidottu holhoustoimilain mukaan määräytyvään toimivaltaan.

Muodoltaan edunvalvontavaltuutus on hyvin lähellä testamenttia ja se tulee voimaan holhousviranomaisen vahvistuksella silloin, kun valtuuttajan oma toimintakyky on heikentynyt.

Edunvalvontavaltuutukseen perustuva edunvalvonta on räätälöityä, yksilöllistä edunvalvontaa. Valtuutettu voi ottaa etukäteen hyvinkin yksityiskohtaisesti kantaa siihen, mihin oikeustoimiin valtuutettu voi ryhtyä ja missä tilanteissa. Valtuutuksen sisältö voidaan määritellä hyvin pitkälle ja valtuutetulle voidaan antaa monenlaisia ohjeita ja määräyksiä.  Valtuutettu voidaan oikeuttaa moniin sellaisiin toimenpiteisiin, joita hän ei olisi oikeutettu päämiehensä puolesta tekemään holhoustoimilain perusteella määrättynä edunvalvojana oikeutettu. Edunvalvontavaltuutetulle voidaan antaa huomattavasti vapaammat kädet toimia päämiehensä puolesta.

Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määrätä mm. että valtuutetulla on oikeus lahjoittaa päämiehensä omaisuutta tai tehdä alihintaisia kauppoja. Edelleen edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määrätä  siitä, että sovelletaanko valtuutetun tekemiin oikeustoimiin tai miltä osin niihin sovelletaan holhoustoimilain lupasäännöksiä. Mikäli valtakirjassa ei ole tästä määrätty, lupasääntely ei  koske valtuutettua. Valtuuttaja voi vaikuttaa myös viranomaisvalvonnan intensiivisyyteen. Valtakirjassa voidaan määrätä, että valtuutetun tulee määräajoin, kuitenkin enintään vuosittain antaa maistraatille tili. Edellytyksenä on, että valtakirjassa on tästä määrätty. Valvontaa voidaan täydentää myös valtakirjaan otetuilla yksityisillä valvontajärjestelyillä. Sitä vastoin edunvalvontavaltuutettu on valtuutuksen lakattua olemasta voimassa velvollinen antamaan päätöstilin sille, jolla on oikeus omaisuuden vastaanottamiseen, ellei valtakirjassa ole toisin määrätty. Myöskään maakaaren kiinteistöä koskevia valtakirjavaatimuksia ei sovelleta edunvalvontavaltuutetukseen, mikäli valtakirjaan on otettu nimenomainen määräys siitä, että valtuutettu on oikeutettu valtuutuksen nojalla myymään tai luovuttamaan kiinteistön, hakemaan kiinnitystä tai perustaa panttioikeuden kiinteistöön.

Valtuuttaja voi nimetä useita valtuutettuja. Valtakirjassa voidaan määrätä esimerkiksi, että yksi valtuutettu edustaa häntä taloudellisissa asioissa ja toinen henkilöä koskevissa asioissa. Tällöin on kyse kahdesta erillisestä valtuutuksesta. Valtuuttaja voi määrätä useita valtuutettuja myös siten, että heillä on sama tehtävä. Tällöin valtakirjassa tulisi selvyyden vuoksi määrätä, ovatko valtuutetut kelpoisia edustamaan valtuutettua yhdessä vai onko kukin heistä yksinäänkin kelpoinen edustamaan valtuutettua. Useita valtakirjoja laadittaessa on syytä huomioida, että uuteen valtakirjaan tulisi ottaa nimenomainen määräys siitä, että valtuutusten on tarkoitus olla voimassa rinnakkain, jottei ensiksi annetun valtuutuksen katsottaisi tulleen peruutetuksi uudella myöhemmin annetulla valtuutuksella.

Valtuuttaja voi nimetä myös varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun. Varavaltuutettu on henkilö, jonka valtuuttaja nimeää valtuutetuksi siltä varalta, että varsinainen valtuutettu tulee sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä tilapäisesti estyneeksi hoitamasta tehtäväänsä. Toissijaisella valtuutetulla tarkoitetaan henkilöä, joka nimetään siltä varalta, että valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamasta sitä.

Perunkirjoitus, perinnönjako, testamentti, pesänselvitys, perintö, perhevarallisuus, avioehtosopimus, edunvalvontavaltuutus, easiakirja, epalvelu, ositus, omaisuuden erottelu, osituksen sovittelu, edunvalvontavaltakirja, edunvalvontavaltuutus, jäämistösuunnittelu, sopimus eron varalta